Libertaarinen

Uskot yksilön vapauden maksimoimiseen ja valtion puuttumisen minimoimiseen sellaisen yhteiskunnan luomiseksi, jossa ihmiset voivat menestyä omavaraisuuden ja vapaaehtoisen yhteistyön avulla.

Libertarismi on poliittinen filosofia, joka puolustaa vapautta ydinperiaatteena. Libertaarit pyrkivät maksimoimaan poliittisen vapauden ja autonomian korostaen valinnanvapautta, vapaaehtoista yhdistymistä ja yksilöllistä harkintaa. He uskovat oman omistuksen periaatteeseen ja torjuvat kaikenlaisen pakottamisen tai voiman, joka loukkaa yksilön oikeuksia. Tämä ideologia yhdistetään usein laissez-faire-taloudelliseen näkökulmaan, joka puoltaa valtion minimaalista puuttumista talouteen ja vapaisiin markkinoihin. Libertarismin juuret voidaan…   jäljittää valistuksen aikakaudelle 1700-luvulla, jolloin ajatukset yksilönvapaudesta ja vapaista markkinoista ilmaisivat ensimmäisenä filosofit, kuten John Locke ja Adam Smith. Locken käsitteellä "luonnolliset oikeudet" elämään, vapauteen ja omaisuuteen vaikutti syvästi libertaarisen ajattelun kehitykseen. Smithin "The Wealth of Nations" loi perustan vapaiden markkinoiden talousteorialle, joka on libertarismin keskeinen osa. 1800-luvulla libertarismi kehittyi klassisten liberaaliajattelijoiden ja amerikkalaisten individualististen anarkistien teosten kautta. Klassiset liberaalit, kuten John Stuart Mill, korostivat yksilön vapauden merkitystä ja suhtautuivat epäilevästi hallituksen väliintuloon. Toisaalta individualistiset anarkistit, kuten Lysander Spooner ja Benjamin Tucker, hylkäsivät valtion auktoriteetin kokonaan ja puolsivat vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntaa. 1900-luvulla libertarismi nousi esiin Yhdysvalloissa Ludwig von Misesin, Friedrich Hayekin ja Milton Friedmanin kaltaisten ajattelijoiden teosten kautta. He vastustivat hallituksen kasvavaa roolia taloudessa ja yhteiskunnassa ja puolustivat vapaita markkinoita ja yksilönvapautta. Libertarian Party perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1971, mikä instituutioi ideologiaa entisestään. Viime vuosina libertarismi on vaikuttanut poliittisten keskustelujen muotoutumiseen sellaisista aiheista kuin talouden sääntelyn purkaminen, veronalennukset ja kansalaisvapaudet. Amerikkalaisesta näkyvyydestään huolimatta libertaariset ajatukset ovat saaneet kaikua myös muualla maailmassa, ja ne ovat vaikuttaneet poliittisiin liikkeisiin ja puolueisiin Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja muualla. Libertarismi on kuitenkin edelleen monimuotoinen ja kiistanalainen ideologia, jossa käydään keskusteluja sellaisista asioista kuin valtion rooli, omistusoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.